-
Voimauttava itsemyötätunto
Moni joka on kokenut sosiaalista jännittämistä, reagoi jännittämiseensä hyvin itsekriittisesti – vaatimalla itseltään enemmän, moittimalla ja painostamalla. Emme usein osaa ajatella, että todellisuudessa jännittäminen on kehon pyrkimys suojella meitä. Jännittäminen, vetäytyminen tai tilanteiden välttely ovat kehon viestejä turvattomuudesta – luonnollisia reaktioita, joiden taustalla on toive tulla hyväksytyksi. Ne viestivät, että jokin osa minussa on kokenut, ettei ole täysin turvallista olla näkyvä. Olin itse aikoinaan hyvin ankara itseäni kohtaan enkä esimerkiksi koskaan itkenyt. Tunteiden näyttäminen ja tunteminen oli minulle vaikeaa, koska en sallinut itseni olla tarvitseva. Yritin selvitä kaikesta yksin. Koska en kyennyt tuntemaan myötätuntoa itseäni kohtaan, erillisyyden kokemus oli vahvasti läsnä elämässäni ja yhteys muihin ihmisiin oli katkennut. Turvallisuuden tunteen…
-
Entä jos hengittely ei sovi – traumasensitiivinen mindfulness
Mindfulness-harjoitukset alkavat usein hengityksen havainnoinnilla. Hengitys on monelle sopiva, aina mukana kulkeva ankkuri, joka katkaisee tehokkaasti yliajattelun kierteen ja siirtää huomion tähän hetkeen. Etenkin vatsaan asti kulkevan palleahengityksen on todettu rauhoittavan ylivireää hermostoa. Joskus voi kuitenkin olla, että hengitykseen keskittyminen ei tunnu rauhoittavalta, vaan ennemmin ahdistavalta. Hengittely voi nostaa esiin epämiellyttäviä kehotuntemuksia tai laukaista muistoja menneistä vaikeista kokemuksista. Syy voi löytyä traumasta. Mikä on trauma? Trauma syntyy tilanteessa, joissa henkilö kokee itsensä uhatuksi eikä kykene puolustamaan itseään. Se voi olla seurausta yksittäisestä järkyttävästä tapahtumasta, kuten onnettomuudesta tai väkivallasta, mutta myös pitkäkestoisesta stressistä, kiusatuksi tulemisesta tai henkisesti turvattomasta kasvuympäristöstä. Trauma ei ole pelkästään mielessä oleva muisto – se tallentuu myös kehoon,…
-
Turvallisuuden tunne & sosiaalinen jännittäminen
Kuvittele tilanne: olet saapunut juhliin, työpaikan kahvitauolle tai uuteen harrastusryhmään. Huone on täynnä ihmisiä, ja jokainen näyttää olevan täysin rento – paitsi sinä. Sydän hakkaa, hengitys tuntuu pinnalliselta ja ajatukset kiertävät kehää: ”Pidetäänköhän minusta?”, ”Näytänkö hermostuneelta?”, ”Pitäisikö vain poistua, kun en kuitenkaan tunne kuuluvani joukkoon?”. Tiesitkö, ettet ole yksin. Sosiaalinen jännittäminen on yleistä, vaikkei se toisin kuin kuvitellaan, usein näy päälle päin. Sisäisen turvallisuuden tunteen puute on yksi merkittävimmistä sosiaalisen jännittämisen aiheuttajista. Muistan, miten hankalia koulun lounas-tauot minulle aikoinaan olivat. Kun tuttu luotto-kaverini ei ollut paikalla, olisin kaikkein mieluiten syönyt yksin. En kuitenkaan epävarmuudeltani kehdannut, ja päädyin syömään luokkakavereideni seuraan. Olin jännittynyt kuin puupölkky enkä saanut sanaa suustani koko lounas-tauon…
-
Rohkeus on jo sinussa
Lapsena rohkeus on meille luontaista. Opettelemme uusia taitoja, mikä vaatii uskallusta mennä uusiin tilanteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Uskallamme yrittää ja epäonnistua. Emme tuomitse itseämme siitä, että jokin ei toimi. Tarvitsemme tukea ja kannustusta, mutta olemme avoimia kokeilemaan ja mikä tärkeintä, ottamaan apua vastaan. Sitä rohkeus pohjimmiltaan on; epäonnistumisten sietämistä. Rohkeus ei ole sitä, ettei mikään pelota. Voi pelottaa niin pirusti, mutta mennä eteenpäin kaikesta huolimatta. Rohkeus on uskallusta olla rehellinen ja autenttinen huolimatta siitä, mitä reaktioita se itsessä ja ympäristössä aiheuttaa. Tulemista toimeen pelon aiheuttamien keho-reaktioiden, sanoissa takeltelun, punastumisen tai sydämen tykytyksen, kanssa. Epämukavuuden sietämistä ja tunteiden käsittelyn taitoja. Epävarmuuden hyväksymistä ja sen, että joku ei pidä siitä, mitä…
-
Vapauta itseilmaisusi – minä-treffit
Lasten itseilmaisu on aihe, josta puhutaan, mutta mitä itsensä ilmaiseminen tarkoittaa aikuiselle? Monella meistä on kokemus jonkinlaisesta jumissa olemisesta. Elämä voi tuntua rutiininomaiselta ja suorituskeskeiseltä, eikä luovuudelle ja itsensä toteuttamiselle jää tilaa. Saatamme myös olla todella arkoja tuomaan esiin vähänkään normista poikkeavat kiinnostuksenkohteemme ja harrastuksemme. Tämä voi aiheuttaa tyytymättömyyttä omaa elämää kohtaan, elämänilon katoamista ja estää samanhenkisten ihmisten löytymisen. Oma itseilmaisun matkani alkoi vuonna 2018 kokiessani jonkinlaisen henkisen heräämisen. Tajusin olevani persoonana aika luova, ja kiinnostuin kovasti luovasta tanssista ja kirjoittamisesta. Aloin kirjoittaa blogia ja haaveilla yrittäjyydestä, mutta olin vielä todella arka kertomaan uusista mielenkiinnon kohteistani muille. Tein asioita salaa, koska häpeä ja pelko näkyväksi tulemisesta oli niin suuri. Samanhenkisten…
