-
Voimauttava itsemyötätunto
Moni jännittäjä reagoi jännittämiseensä hyvin itsekriittisesti – vaatimalla itseltään enemmän, moittimalla ja painostamalla. Emme usein osaa ajatella, että todellisuudessa jännittäminen on kehon pyrkimys suojella meitä. Jännittäminen, vetäytyminen tai tilanteiden välttely ovat kehon viestejä turvattomuudesta – luonnollisia reaktioita, joiden taustalla on toive tulla hyväksytyksi. Ne viestivät, että jokin osa minussa on kokenut, ettei ole täysin turvallista olla näkyvä. Olin itse aikoinaan hyvin ankara itseäni kohtaan enkä esimerkiksi koskaan itkenyt. Tunteiden näyttäminen ja tunteminen oli minulle vaikeaa, koska en sallinut itseni olla tarvitseva. Yritin selvitä kaikesta yksin. Koska en kyennyt tuntemaan myötätuntoa itseäni kohtaan, erillisyyden kokemus oli vahvasti läsnä elämässäni ja yhteys muihin ihmisiin oli katkennut. Turvallisuuden tunteen vahvistuminen kehollistamisen ja toisen…
-
Entä jos hengittely ei sovi – traumasensitiivinen mindfulness
Mindfulness-harjoitukset alkavat usein hengityksen havainnoinnilla. Hengitys on monelle sopiva, aina mukana kulkeva ankkuri, joka katkaisee tehokkaasti yliajattelun kierteen ja siirtää huomion tähän hetkeen. Etenkin vatsaan asti kulkevan palleahengityksen on todettu rauhoittavan ylivireää hermostoa. Joskus voi kuitenkin olla, että hengitykseen keskittyminen ei tunnu rauhoittavalta, vaan ennemmin ahdistavalta. Hengittely voi nostaa esiin epämiellyttäviä kehotuntemuksia tai laukaista muistoja menneistä vaikeista kokemuksista. Syy voi löytyä traumasta. Mikä on trauma? Trauma syntyy tilanteessa, joissa henkilö kokee itsensä uhatuksi eikä kykene puolustamaan itseään. Se voi olla seurausta yksittäisestä järkyttävästä tapahtumasta, kuten onnettomuudesta tai väkivallasta, mutta myös pitkäkestoisesta stressistä, kiusatuksi tulemisesta tai henkisesti turvattomasta kasvuympäristöstä. Trauma ei ole pelkästään mielessä oleva muisto – se tallentuu myös kehoon,…
-
Miten lopettaa yliajattelu sosiaalisissa tilanteissa?
Tiesitkö, että mielemme näkemys jostain asiasta ei useinkaan kerro totuutta tästä hetkestä? Esimerkiksi jännittävässä sosiaalisessa tilanteessa mieli käynnistää helposti negatiivisten ajatusten tulvan: ”Kaikki tarkkailevat minua” tai ”Jos mokaan, minusta ei pidetä”. Ajattelumme on hyvin suppeaa ja musta-valkoista. Rajoittunut tapa havainnoida todellisuutta saa tilanteen tuntumaan uhkaavammalta kuin se on. Miten sitten lopettaa yliajattelu? Se että kykenee laajentamaan perspektiiviään tällaisissa tilanteissa, voi lievittää merkittävästi jännittämisen kokemusta sosiaalisessa tilanteessa. Miksi mielemme haluaa pitää kiinni kärsimyksestä? Mielen tehtävä on pitää meidät turvassa. Se pitää kiinni tutusta, koska tuttu on turvallista – jopa silloin, kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka tietäisitkin, miten lopettaa yliajattelu ja rauhoitella itseä jännittävässä tilanteessa, muutoksen tekeminen voi tuntua…
-
Turvallisuuden tunne & sosiaalinen jännittäminen
Kuvittele tilanne: olet saapunut juhliin, työpaikan kahvitauolle tai uuteen harrastusryhmään. Huone on täynnä ihmisiä, ja jokainen näyttää olevan täysin rento – paitsi sinä. Sydän hakkaa, hengitys tuntuu pinnalliselta ja ajatukset kiertävät kehää: ”Pidetäänköhän minusta?”, ”Näytänkö hermostuneelta?”, ”Pitäisikö vain poistua, kun en kuitenkaan tunne kuuluvani joukkoon?”. Tiesitkö, ettet ole yksin. Sosiaalinen jännittäminen on yleistä, vaikkei se toisin kuin kuvitellaan, usein näy päälle päin. Sisäisen turvallisuuden tunteen puute on yksi merkittävimmistä sosiaalisen jännittämisen aiheuttajista. Muistan, miten hankalia koulun lounas-tauot minulle aikoinaan olivat. Kun tuttu luotto-kaverini ei ollut paikalla, olisin kaikkein mieluiten syönyt yksin. En kuitenkaan epävarmuudeltani kehdannut, ja päädyin syömään luokkakavereideni seuraan. Olin jännittynyt kuin puupölkky enkä saanut sanaa suustani koko lounas-tauon…
-
Kateus – hankala tunne vai mahdollisuus oppia?
Milloin viimeksi olit kateellinen? Millaisia ajatuksia tunne sinussa herätti? Yritystoimintaa käynnistäessäni minun on pitänyt tietoisesti minimoida muiden saman alan yrittäjien seuraaminen somessa, koska vertailu on aiheuttanut minussa riittämättömyyden tunteita ja suoranaista kateutta: ”Miksi muut tuntuvat onnistuvan, mutta minä en.” Itsemyötätunnon ja lisääntyneen itsevarmuuden kautta olen ymmärtänyt olevani vielä hyvin alussa asiassa, jota toinen on tehnyt ehkä jo vuosia. Olen myös alkanut ymmärtää, että asian, jota toisessa kadehdin, täytyy olla minulle tärkeää. Kateus on siis toiminut minulla myös itsetutkiskelun välineenä. Kateus on luonnollinen tunne, joka herää, kun näkee toisella olevan jotain, mitä haluaisi itselleen. Ehkä toivoisit pystyväsi ilmaisemaan tunteitasi vapautuneemmin tai sanomaan mielipiteesi useammin ääneen. Kateus voi tuntua ylitsepääsemättömältä, kun vertailu…
