Olin aikoinaan niin epävarma vuorovaikuttaja, että vaikka näennäisesti kuuntelin, oli minulla usein niin paljon meneillään pääni sisällä, etten aivan tiennyt, miten olla läsnä ihmissuhteissa. Saatikka että olisin osannut arvostaa sitä, että toinen halusi jakaa tämän kokemuksen juuri minun kanssani juuri tässä hetkessä. Ja että se mitä hän kertoi, oli hänelle todennäköisesti aika merkityksellistä. Kun myöhemmin päätin (uskalsin) luopua sulkeutuneisuudestani ja avautua maailmalle, oli minulla silloinkin niin paljon sanottavaa, ettei siinä juuri jäänyt sijaa läsnäololle ja toisen kuulemiselle. Mitä on läsnäoleva kuuntelu? Itsevarmuuden lisääntyminen oli merkittävä tekijä omien kuuntelijan taitojeni hienovaraisessa kehittymisessä (joita harjoittelen edelleen). Kun kykenin olemaan vuorovaikutustilanteissa rennommin, kykenin kiinnittämään huomion toiseen ihmiseen sen sijaan että mietin jatkuvasti, miltä…