Itseilmaisu
Myötätuntoisesti blogi kategoria itseilmaisu.
-
Rohkeus on jo sinussa
Lapsena rohkeus on meille luontaista. Opettelemme uusia taitoja, mikä vaatii uskallusta mennä uusiin tilanteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Uskallamme yrittää ja epäonnistua. Emme tuomitse itseämme siitä, että jokin ei toimi. Tarvitsemme tukea ja kannustusta, mutta olemme avoimia kokeilemaan ja mikä tärkeintä, ottamaan apua vastaan. Sitä rohkeus pohjimmiltaan on; epäonnistumisten sietämistä. Rohkeus ei ole sitä, ettei mikään pelota. Voi pelottaa niin pirusti, mutta mennä eteenpäin kaikesta huolimatta. Rohkeus on uskallusta olla rehellinen ja autenttinen huolimatta siitä, mitä reaktioita se itsessä ja ympäristössä aiheuttaa. Tulemista toimeen pelon aiheuttamien keho-reaktioiden, sanoissa takeltelun, punastumisen tai sydämen tykytyksen, kanssa. Epämukavuuden sietämistä ja tunteiden käsittelyn taitoja. Epävarmuuden hyväksymistä ja sen, että joku ei pidä siitä, mitä…
-
Vapauta itseilmaisusi – minä-treffit
Lasten itseilmaisu on aihe, josta puhutaan, mutta mitä itsensä ilmaiseminen tarkoittaa aikuiselle? Monella meistä on kokemus jonkinlaisesta jumissa olemisesta. Elämä voi tuntua rutiininomaiselta ja suorituskeskeiseltä, eikä luovuudelle ja itsensä toteuttamiselle jää tilaa. Saatamme myös olla todella arkoja tuomaan esiin vähänkään normista poikkeavat kiinnostuksenkohteemme ja harrastuksemme. Tämä voi aiheuttaa tyytymättömyyttä omaa elämää kohtaan, elämänilon katoamista ja estää samanhenkisten ihmisten löytymisen. Oma itseilmaisun matkani alkoi vuonna 2018 kokiessani jonkinlaisen henkisen heräämisen. Tajusin olevani persoonana aika luova, ja kiinnostuin kovasti luovasta tanssista ja kirjoittamisesta. Aloin kirjoittaa blogia ja haaveilla yrittäjyydestä, mutta olin vielä todella arka kertomaan uusista mielenkiinnon kohteistani muille. Tein asioita salaa, koska häpeä ja pelko näkyväksi tulemisesta oli niin suuri. Samanhenkisten…
-
Mindfulnessin hyödyt rohkeudelle ja itseilmaisulle
Kun törmäsin mindfulnessiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja aloitin säännöllisen harjoittelun, alkoi siitä ajanjakso, jonka edelleen muistan erityisen seesteisenä ja miellyttävänä vaiheena elämässäni. Harjoittelu ei todellakaan ollut aluksi helppoa, ja törmäsin monenlaisiin mielen esteisiin harjoittaessani. Olin esimerkiksi todella suorituskeskeinen, ja laitoin aivan liikaa efforttia siihen, että suoritin harjoitukset täysin annetun ohjeen mukaisesti. Yritin liikaa ja koin epäonnistuneeni, ellen kyennyt olemaan läsnä koko harjoituksen ajan. Ylisuorittaminen vei mielekkyyttä pois harjoittamisesta ja fokuksen vääriin asioihin. Suorittamisen sijaan olennaista olikin suhtautua erilaisiin meditaation aikana heränneisiin ajatuksiin ja tunteisiin arvostelemattomasti pyrkimättä niistä eroon. Oivalsin tämän vasta pitkän ajan harjoittamisen jälkeen. ”Epäonnistuneetkin” harjoitukset saivat minussa kuitenkin aikaan jotain, jota voisin kutsua tasapainoksi, rauhaksi ja optimistiseksi…
-
6 x lopeta itsesi pienentäminen
Rakensin pitkään itselleni epävarman ja epäsosiaalisen ihmisen identiteettiä. En luottanut itseeni, ja jätin usein sanomatta ääneen sen, mitä todellisuudessa ajattelin. Minulle itsensä pienentäminen juontui tarpeesta olla muille mieliksi. Sisään padotut tunteet ja ajatukset tuottivat ahdistusta, koska minulla olisi ollut paljon sanottavaa ja olin kaikkea muuta kuin tunteeton. En edelleenkään pidä small talkista ja olen edelleen introvertti. Saatan myös jännittyä tuntemattomassa väkijoukossa tai alkaa takellella sanoissani tosi yllättävissä tilanteissa. Minun on vaikea motivoitua keskusteluista, joista en ole kiinnostunut ja saatan ulkopuolisen silmään vaikuttaa silloin vetäytyvältä. En kuitenkaan koe olevani epäsosiaalinen tai ettei minulla olisi mielipiteitä. Pidän uusiin ihmisiin tutustumisesta etenkin, jos meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja tunnen olevani samalla aaltopituudella.…
-
Läsnäolon merkitys – minun tarina
Kuulin läsnäolon merkityksestä ensimmäisen kerran vuonna 2018, kun sain siskoltani luettavaksi Don Miguel Ruizin kirjan 4 tietä vapauteen (The Four Agreements). Olin aluksi hyvin skeptinen (luulin kirjaa historia-teokseksi inkkareista, enkä ollut erityisen kiinnostunut historiasta) mutta luin kirjan lopulta. Sen jälkeen mikään ei ollutkaan kuin ennen. Tyhjensin kirjaston kaikesta elämänfilosofiaan ja itsensä kehittämiseen liittyvästä kirjallisuudesta, ja koko maailmankatsomukseni muuttui. Olin ujo ja epävarma nuori nainen, ja kärsin sosiaalisesta jännittämisestä. Elin hyvin paljon pääni sisällä ja vertailin itseäni muihin. En tuntenut itseäni enkä tiennyt, mitä elämältäni halusin. Oivallukset joita siihen aikaan tein saivat minut ymmärtämään, ettei elämä ole yhtä kuin ajatukseni ja mieleni, elämä on tässä ja nyt. Elämä on tuntemisessa, kokemisessa…
