Mindfulness
Myötätuntoisesti blogi kategoria mindfulness.
-
Entä jos hengittely ei sovi – traumasensitiivinen mindfulness
Mindfulness-harjoitukset alkavat usein hengityksen havainnoinnilla. Hengitys on monelle sopiva, aina mukana kulkeva ankkuri, joka katkaisee tehokkaasti yliajattelun kierteen ja siirtää huomion tähän hetkeen. Etenkin vatsaan asti kulkevan palleahengityksen on todettu rauhoittavan ylivireää hermostoa. Joskus voi kuitenkin olla, että hengitykseen keskittyminen ei tunnu rauhoittavalta, vaan ennemmin ahdistavalta. Hengittely voi nostaa esiin epämiellyttäviä kehotuntemuksia tai laukaista muistoja menneistä vaikeista kokemuksista. Syy voi löytyä traumasta. Mikä on trauma? Trauma syntyy tilanteessa, joissa henkilö kokee itsensä uhatuksi eikä kykene puolustamaan itseään. Se voi olla seurausta yksittäisestä järkyttävästä tapahtumasta, kuten onnettomuudesta tai väkivallasta, mutta myös pitkäkestoisesta stressistä, kiusatuksi tulemisesta tai henkisesti turvattomasta kasvuympäristöstä. Trauma ei ole pelkästään mielessä oleva muisto – se tallentuu myös kehoon,…
-
Miten lopettaa yliajattelu sosiaalisissa tilanteissa?
Tiesitkö, että mielemme näkemys jostain asiasta ei useinkaan kerro totuutta tästä hetkestä? Esimerkiksi jännittävässä sosiaalisessa tilanteessa mieli käynnistää helposti negatiivisten ajatusten tulvan: ”Kaikki tarkkailevat minua” tai ”Jos mokaan, minusta ei pidetä”. Ajattelumme on hyvin suppeaa ja musta-valkoista. Rajoittunut tapa havainnoida todellisuutta saa tilanteen tuntumaan uhkaavammalta kuin se on. Miten sitten lopettaa yliajattelu? Se että kykenee laajentamaan perspektiiviään tällaisissa tilanteissa, voi lievittää merkittävästi jännittämisen kokemusta sosiaalisessa tilanteessa. Miksi mielemme haluaa pitää kiinni kärsimyksestä? Mielen tehtävä on pitää meidät turvassa. Se pitää kiinni tutusta, koska tuttu on turvallista – jopa silloin, kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka tietäisitkin, miten lopettaa yliajattelu ja rauhoitella itseä jännittävässä tilanteessa, muutoksen tekeminen voi tuntua…
-
Mindfulnessin hyödyt sosiaalisen jännittämisen purkamisessa
Kun törmäsin mindfulnessiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 ja aloitin säännöllisen harjoittelun, alkoi siitä ajanjakso, jonka edelleen muistan erityisen seesteisenä ja miellyttävänä vaiheena elämässäni. Harjoittelu ei todellakaan ollut aluksi helppoa, ja törmäsin monenlaisiin mielen esteisiin harjoittaessani. Olin esimerkiksi todella suorituskeskeinen, ja laitoin aivan liikaa efforttia siihen, että suoritin harjoitukset täysin annetun ohjeen mukaisesti. Yritin liikaa ja koin epäonnistuneeni, ellen kyennyt olemaan läsnä koko harjoituksen ajan. Ylisuorittaminen vei mielekkyyttä pois harjoittamisesta ja fokuksen vääriin asioihin. Suorittamisen sijaan olennaista olikin suhtautua erilaisiin meditaation aikana heränneisiin ajatuksiin ja tunteisiin arvostelemattomasti pyrkimättä niistä eroon. Oivalsin tämän vasta pitkän ajan harjoittamisen jälkeen. ”Epäonnistuneetkin” harjoitukset saivat minussa kuitenkin aikaan jotain, jota voisin kutsua tasapainoksi, rauhaksi ja optimistiseksi…
-
Läsnäolon merkitys – minun tarina
Kuulin läsnäolon merkityksestä ensimmäisen kerran vuonna 2018, kun sain siskoltani luettavaksi Don Miguel Ruizin kirjan 4 tietä vapauteen (The Four Agreements). Olin aluksi hyvin skeptinen (luulin kirjaa historia-teokseksi inkkareista, enkä ollut erityisen kiinnostunut historiasta) mutta luin kirjan lopulta. Sen jälkeen mikään ei ollutkaan kuin ennen. Tyhjensin kirjaston kaikesta elämänfilosofiaan ja itsensä kehittämiseen liittyvästä kirjallisuudesta, ja koko maailmankatsomukseni muuttui. Olin ujo ja epävarma nuori nainen, ja kärsin sosiaalisesta jännittämisestä. Elin hyvin paljon pääni sisällä ja vertailin itseäni muihin. En tuntenut itseäni enkä tiennyt, mitä elämältäni halusin. Oivallukset joita siihen aikaan tein saivat minut ymmärtämään, ettei elämä ole yhtä kuin ajatukseni ja mieleni, elämä on tässä ja nyt. Elämä on tuntemisessa, kokemisessa…
-
Miten olla läsnä ihmissuhteissa? Läsnäoleva kuuntelu
Olin aikoinaan niin epävarma vuorovaikuttaja, että vaikka näennäisesti kuuntelin, oli minulla usein niin paljon meneillään pääni sisällä, etten aivan tiennyt, miten olla läsnä ihmissuhteissa. Saatikka että olisin osannut arvostaa sitä, että toinen halusi jakaa tämän kokemuksen juuri minun kanssani juuri tässä hetkessä. Ja että se mitä hän kertoi, oli hänelle todennäköisesti aika merkityksellistä. Kun myöhemmin päätin (uskalsin) luopua sulkeutuneisuudestani ja avautua maailmalle, oli minulla silloinkin niin paljon sanottavaa, ettei siinä juuri jäänyt sijaa läsnäololle ja toisen kuulemiselle. Mitä on läsnäoleva kuuntelu? Itsevarmuuden lisääntyminen oli merkittävä tekijä omien kuuntelijan taitojeni hienovaraisessa kehittymisessä (joita harjoittelen edelleen). Kun kykenin olemaan vuorovaikutustilanteissa rennommin, kykenin kiinnittämään huomion toiseen ihmiseen sen sijaan että mietin jatkuvasti, miltä…
