-
Miten lopettaa yliajattelu sosiaalisissa tilanteissa?
Tiesitkö, että mielemme näkemys jostain asiasta ei useinkaan kerro totuutta tästä hetkestä? Esimerkiksi jännittävässä sosiaalisessa tilanteessa mieli käynnistää helposti negatiivisten ajatusten tulvan: ”Kaikki tarkkailevat minua” tai ”Jos mokaan, minusta ei pidetä”. Ajattelumme on hyvin suppeaa ja musta-valkoista. Rajoittunut tapa havainnoida todellisuutta saa tilanteen tuntumaan uhkaavammalta kuin se on. Miten sitten lopettaa yliajattelu? Se että kykenee laajentamaan perspektiiviään tällaisissa tilanteissa, voi lievittää merkittävästi jännittämisen kokemusta sosiaalisessa tilanteessa. Miksi mielemme haluaa pitää kiinni kärsimyksestä? Mielen tehtävä on pitää meidät turvassa. Se pitää kiinni tutusta, koska tuttu on turvallista – jopa silloin, kun siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka tietäisitkin, miten lopettaa yliajattelu ja rauhoitella itseä jännittävässä tilanteessa, muutoksen tekeminen voi tuntua…
-
Rohkeus on jo sinussa
Lapsena rohkeus on meille luontaista. Opettelemme uusia taitoja, mikä vaatii uskallusta mennä uusiin tilanteisiin yhä uudelleen ja uudelleen. Uskallamme yrittää ja epäonnistua. Emme tuomitse itseämme siitä, että jokin ei toimi. Tarvitsemme tukea ja kannustusta, mutta olemme avoimia kokeilemaan ja mikä tärkeintä, ottamaan apua vastaan. Sitä rohkeus pohjimmiltaan on; epäonnistumisten sietämistä. Rohkeus ei ole sitä, ettei mikään pelota. Voi pelottaa niin pirusti, mutta mennä eteenpäin kaikesta huolimatta. Rohkeus on uskallusta olla rehellinen ja autenttinen huolimatta siitä, mitä reaktioita se itsessä ja ympäristössä aiheuttaa. Tulemista toimeen pelon aiheuttamien keho-reaktioiden, sanoissa takeltelun, punastumisen tai sydämen tykytyksen, kanssa. Epämukavuuden sietämistä ja tunteiden käsittelyn taitoja. Epävarmuuden hyväksymistä ja sen, että joku ei pidä siitä, mitä…
-
Uskallus kohdata vapauttaa pelosta
Viisas kirjoittaja kirjoitti kirjassaan (taisi olla Anthony de Mello kirjassa Uudistuminen), että pelosta voi vapautua rukoilemalla pelon tulevan todeksi. Niin absurdilta kuin se kuulostaakin, se voi merkittävällä tavalla olla tie vapauteen. Jos ihan todella pysähdymme tarkastelemaan pelkojamme, voimme usein huomata niiden kasvavan mielessämme kohtuuttoman suuriksi. Onko minulla todella syytä pelätä? Viekö pelko minua kohti tavoitteitani vai estääkö se ennemmin hyvän toteutumisen? Pystynkö tähän asiaan toiminnallani vaikuttamaan vai olisiko syytä päästää irti? Hyväksymällä pelon toteutumisen mahdollisuuden, annamme elämällä tilaa virrata. Hyväksymme elämän kiertokulun sellaisena kuin se on. Miten paljon minua onkaan triggeröinyt tuo kehotus pelkojen kohtaamiseen. Tulevaisuuden murehtimisen hetkellä vähintä mitä olen halunnut tehdä on alkaa kuvitella mielessäni pelon toteutumista. Pelon olemassaoloa…
